Työelämän muutokset tai työpaikan vaihto pysäyttävät monesti pohtimaan itselle merkityksellisiä asioita. Samalla lähtöviestit ja läksiäiset herättävät miettimään, tuliko työkaveria kiitettyä riittävästi. Työelämä on usein hektisen tuntuista ja töitä tehdään intensiivisesti. Silti inhimillisyys, merkityksellisyys, kiittäminen ja toisen huomioiminen ovat tärkeitä asioita. Myönteinen palaute vahvistaa yhteyttä, auttaa oppimaan itsestä ja toisista lisää, antaa energiaa ja lisää hyvinvointia.
Muutokset havahduttavat ja herättävät tunteita
Hyvän työkaverin lähtö pysäyttää meidät merkityksellisten asioiden ja tunteiden äärelle. Saatamme kokea surua, haikeutta ja pettymystä työkaverin menettämisestä ja samalla epävarmuutta siitä, mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan ja kenen kanssa jatkossa työskentelemme. Toisaalta saatamme olla iloisia toisen puolesta uudesta työstä. Työpaikan muutostilanteissa näiden tunteiden kohtaaminen ja tunnistaminen auttaa henkilöä eteenpäin ja ymmärtämään paremmin itseään ja muita. Ne voivat myös saada miettimään, mitä itse haluan ja mitkä asiat minulle työssä ja työyhteisössä ovat tärkeitä.
Usein myös huomaamme miettivämme kiitollisena yhteisiä työvuosia ja saatamme huomata, että emme välttämättä ole tulleet sanoneeksi asioita ääneen. Monesti ihmiset yllättyvätkin siitä, miten työkaverit, esihenkilö ja asiakkaat harmittelevat lähtöä työpaikasta ja kiittävät tehdystä työstä, ammattiosaamisesta ja tavasta toimia työyhteisössä tai tiimissä. Toki työkaverin irtisanominen tai työpaikan vaihtaminen saattavat nostaa monenlaisia tunteita pintaan niin lähtijällä kuin jäävillä osapuolilla, sillä jokaiselle muutos on erilainen ja lähdön syyt vaikuttavat kokemukseemme. Harva myöskään haluaa viimeisenä päivänä nostaa kriittisiä asioita esiin, vaan mieluummin muistellaan mukavia asioita, jotta kaikille jää hyvä mieli. Toisaalta monelle konkretisoituu se, että nyt on viimeinen hetki kiittää ja sanoa lähtijälle myönteisiä asioita, joita ei ehkä koskaan aikaisemmin ole tullut kyseiselle henkilölle sanoneeksi.
Työpaikkoja vaihdetaan monesta syystä. Tavoitteena voi olla kehittyä ammattilaisena uudenlaisissa työtehtävissä, halu nähdä muita työpaikkoja ja erilaisia tapoja työskennellä, alanvaihto, muutto toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille tai parempi palkka. Hyvänä tavoitteena voisi kuitenkin olla se, että meidän ei tarvitsisi odottaa viimeistä työpäivää työpaikassamme kokeaksemme saavamme riittävästi palautetta, kiitosta, kehuja, kannustusta tai arvostusta osaamisestamme tai työskentelystämme. Myönteinen palaute ja kiittäminen voivat olla osa jokaista päiväämme ja ihan tavallista vuorovaikutusta, kun otamme tavaksi sanoa myönteisiä asioita ääneen. Myönteisyys ei tarkoita kriittisyyden puuttumista, vaan ystävällistä, asiallista ja ratkaisuihin suuntautuvaa tapaa lähestyä asioita ja toisen huomioimista.
Myönteisyys, inhimillisyys ja läsnäolo kohtaamisissa
Aina ei tarvita työpaikan vaihtoa tai muuta suurempaa muutosta muistuttamaan muiden merkityksestä meille. Merkitys voi tulla pienistä arkisista kohtaamisista kasvokkain tai ruudun välityksellä, ystävällisistä eleistä tai sanoista, toisen huomioimisesta, avun tarjoamisesta tai kiittämisestä tehdystä työstä. Tärkeintä on kokemus siitä, että minulla ja tekemälläni työllä on merkitystä ja minut huomataan tiimissä ja työyhteisössä. Läsnäolo hetkessä, kiinnostuksen osoittaminen, aktiivinen kuunteleminen, tarkentavien kysymysten esittäminen ja välittäminen ovat asioita, joita tekoäly tai laitteet eivät pysty meille tarjoamaan. Ne ovat mahdollisia jokaisessa kohtaamisessa, kunhan tiedostamme sen ja kehitämme taitojamme.
Empatia on yksi keskeisin tekijä, joka myös tulevaisuudessa erottaa meidät koneista. Empatian tarve korostuu menetyksissä ja muutoksissa, joita saatamme kohdata niin henkilökohtaisella tasolla kuin työskentelemissämme organisaatioissa. Kyky osoittaa vuorovaikutuksen keinoin välittämistä toisista ja antaa tukea ovat avainasemassa erimerkiksi muutosneuvotteluissa, projektin tai henkilökohtaisen elämän haasteissa tai vaikkapa tulevissa kehityskeskusteluissa. Ne ovat myös esihenkilötyön ytimessä, sillä johtaminen on vuorovaikutusta ja perustuu vuorovaikutussuhteisiin. Ne eivät vähennä varsinaisen työn tekemistä tai asiasisältöihin keskittymistä, vaan auttavat kohtaamaan tunteita ja ymmärtämään laajempia kokonaisuuksia, jotka meihin vaikuttavat.
Kiittäminen ja myönteinen vuorovaikutus osana kulttuuria
Keskeinen tekijä on kulttuuri, jonka voimme rakentaa sellaiseksi, että jokainen kokee oman tekemisensä merkitykselliseksi ja joka tarjoaa mahdollisuuksia aitoihin kohtaamisiin ja keskusteluihin niin läsnä kuin etänä. Mitä luonnollisempi osa keskustelua on yhteiseen osallistumiseen kannustaminen, aktiivinen kuunteleminen ja tilan antaminen, toisen kiittäminen ja arvostuksen osoittaminen, sitä helpompaa sitä on arkisissa keskusteluissa ja palavereissa toteuttaa. Tällöin ne eivät ole irrallisia asioita tai tunnu päälle liimatuilta, vaan osa keskustelukulttuuria.
Myös asiakassuhteet ja asiakkailta saadut kiitokset voivat olla keskeinen syy siihen, miksi henkilö kokee tekemänsä työn arvokkaaksi ja merkitykselliseksi. Myönteinen palaute lisää hyvinvointiamme, innostusta ja tarjoaa mahdollisuuden oppia itsestämme ja toisistamme. Myönteinen palaute ja kulttuuri vaikuttavat myös parhaimmillaan siihen, että työkaveri pysyykin tyytyväisenä ja motivoituneena nykyisessä työpaikassa ja viimeisen päivän kiittämisen sijaan voimme kiittää toisiamme yhteisenä työaikana. Siksi jokaisella kohtaamisella ja sanomisellamme on merkitystä jokainen päivä.
Mitä haluaisit sanoa tai mistä kiittää työkaveriasi, esihenkilöäsi tai tiimiläistäsi jo tänään? Mitä toivoisit sinulle sanottavan?