Työyhteisön vuorovaikutus ja kulttuuri eivät muodostu itsekseen, vaan niihin vaikuttavat jokainen organisaatiossa työskentelevä omalta osaltaan. Monesti yksittäisen työntekijän saattaa olla vaikea nähdä ja ymmärtää oman vuorovaikutuksen merkitys työyhteisöön ja kulttuuriin. Hyvinvoiva työyhteisö muodostuu hyvinvoivista työntekijöistä ja sujuvasta yhteistyöstä. Jokainen työntekijä voi kehittää vuorovaikutusosaamistaan.
Työyhteisö perustuu yhteistyön tekemiseen
Onnistunut vuorovaikutus ja toimivat vuorovaikutussuhteet työyhteisössä luovat perustan koko yrityksen toiminnalle, sillä lopulta kaikki yritystoiminta perustuu ihmisten väliseen yhteistyöhön. Koneet ja tekoäly eivät vielä ole pystyneet korvaamaan ihmisiä ja ihmisten välistä yhteistyötä. Ne eivät myöskään pysty samanlaiseen vastavuoroisuuteen, kykyyn pyrkiä ymmärtämään toista ja empatiaan, kuin mihin ihmisillä on luontainen kyky jo syntymästä lähtien. Nämä asiat toteutuvat hyvinvoivissa työyhteisöissä ja lisäävät samalla niin työntekijöiden hyvinvointia kuin uusien ideoiden ja innovaatioiden syntymistä. Pienillä teoilla ja omalla käyttäytymisellään voi jokainen työyhteisön jäsen omalta osaltaan vaikuttaa.
Hyvinvoivissa työyhteisöissä työntekijät ovat sitoutuneempia työyhteisöön ja tiimiin, luottavat enemmän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa, kokevat suurempaa merkitystä työstään ja parempaa työhyvinvointia. Hyvinvointi vaikuttaa tiimien ja yrityksen tulokseen ja menestykseen ja heijastuu myös ulospäin asiakkaille ja sidosryhmille.
Kulttuuri rakentuu vuorovaikutuksessa
Työyhteisön jäsenten toiminta muokkaa aina yrityksen kulttuuria ja kertoo ihmisten arvoista. Kulttuuri rakentuu tavastamme puhua organisaation sisällä ja tavastamme kohdata toisemme niin työyhteisössä kuin asiakkaiden kanssa. Työyhteisön vuorovaikutuksen ja kulttuurin kannalta jokaisen toiminta ja sitoutuminen yhteisiin julkilausuttuihin arvoihin, tavoitteisiin ja toimintatapoihin on merkityksellinen. Keskeistä on tunnistaa omien arvojen ja yrityksen arvojen mukainen toiminta ja mihin ja miten oma toiminta vaikuttaa.
Joskus organisaation ulkoisesti rakennettu kuva voi olla erilainen kuin sisäinen kulttuuri, mikä yleensä saattaa jossain vaiheessa nousta asiakkaille esiin. Jos työyhteisön jäsenet kokevat arvoristiriitaa omien ja yrityksen arvojen välillä tai jos yrityksen arvot eivät aidosti toteudu esimerkiksi keskinäisessä vuorovaikutuksessa, se herättää helposti tyytymättömyyttä ja vähentää luottamusta. Asioiden rakentava esiin tuominen on tärkeää ja tällöin korostuu myös yrityksen johdon vastuu ja arvot siinä, miten asioiden esiin tuomiseen reagoidaan.
Vuorovaikutuksessa ilmenee valtaa ja jännitteitä
Työyhteisössä ja vuorovaikutussuhteissa ilmenee aina myös jännitteitä ja valtaa, vaikka yrityksessä olisikin niin sanotusti matala hierarkia tai itseohjautuvat tiimit. Valta ja jännitteet voivat ilmetä monella tavalla ja siksi niiden tunnistaminen on keskeistä myös kulttuurin kannalta.
Lisäksi jokainen työyhteisön jäsen vaikuttaa toisiinsa niin tietoisesti kuin tiedostamatta. Sanallinen, sanaton ja kirjoitettu viestintä kertovat aina jotain ja antavat mahdollisuuden erilaisille tulkinnoille. Avoin keskustelu ja asioiden puheeksi ottaminen ovatkin keskiössä, jotta mahdollisia väärinymmärryksiä päästään käsittelemään ja purkamaan riittävän ajoissa ennen tilanteiden eskaloitumista. Nämä edellyttävät jokaiselta vuorovaikutusosaamista.
Työyhteisön erilaiset vuorovaikutussuhteet
Erilaisissa työtehtävissä edellytetään erilaisia vuorovaikutustaitoja. Keskeistä jokaisessa työyhteisössä kuitenkin on kyky tulla toimeen toisten työyhteisön jäsenten kanssa. Jokaisen kanssa ei tarvitse kokea olevansa hyvä kaveri, mutta työasiat pitää pystyä asiallisesti ja toisia kunnioittavasti hoitamaan.
Joskus työyhteisössä syntyy läheisiä ystävyyssuhteita, joissa jaetaan myös henkilökohtaisia asioita enemmän ja aikaa vietetään myös työajan ulkopuolella yhdessä. Joskus taas työntekijä saattaa kokea haluavansa keskittyä vain ammatillisiin asioihin, eikä halua jakaa henkilökohtaisia asioita työyhteisössä tai ei koe tarvetta viettää aikaa työkavereiden kanssa työajan ulkopuolella. Keskeistä onkin ymmärtää ja kunnioittaa toisten erilaisia tarpeita ja toiveita siitä, millainen omassa työroolissaan haluaa olla, kuinka paljon henkilökohtaisia asioitaan haluaa työpaikalla jakaa ja millaisia työkaverisuhteita haluaa rakentaa.
Vuorovaikutusosaaminen ammattiosaamisena
Vuorovaikutusosaamiseen kuuluvat niin tiedot ja laajempi ymmärrys vuorovaikutuksesta ja vuorovaikutuksen ominaispiirteistä esimerkiksi työyhteisössä, erilaiset vuorovaikutustaidot, asenteiden, motivaation ja tunteiden tunnistaminen ja eettinen vuorovaikutus. Työyhteisössä jokaisella onkin vastuu omasta käyttäytymisestään ja tunteidensa ilmaisemisesta. Tunteet kuuluvat ihmisyyteen ja tekevät meistä ihmisiä. Tunteiden ilmaiseminen ja sanoittaminen muille sen sijaan ovat taitoja, joita voimme harjoitella ja joisssa voimme kehittyä. Persoonallisuuden piirteiden tai yksilön ominaisuuksien kautta käyttäytymisen perusteleminen ei vapauta ketään vastuusta kehittää osaamistaan ja taitojaan.
Myös vuorovaikutuksen eettisyys korostuu työyhteisössä, jotta jokainen voi kokea olevansa osa työyhteisöä ja tulevansa nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi. Riittävän turvallinen ilmapiiri ja keskustelukulttuuri, erilaisuuden ja erilaisen osaamisen hyväksyminen ja vahvuuksien hyödyntäminen ovat keskeisiä luottamuksen kannalta. Jokaisessa kohtaamisessa toistemme kanssa voimme välittää meillä tärkeitä arvoja ja luoda inhimillisiä kohtaamisia olemalla hetken aikaa läsnä toiselle, niin fyysisesti kasvotusten kuin teknologiaa hyödyntämällä.
Mitkä asiat edistävät mielestäsi hyvinvoivaa työyhteisöä? Millä asioilla sinä voit vaikuttaa oman työyhteisösi vuorovaikutukseen ja kulttuuriin?