Erilaiset esiintymistilanteet saattavat kokeneessakin esiintyjässä herättää epämiellyttäväksi koettuja tuntemuksia kehossa ja epävarmuutta omasta osaamisesta. Koetun esiintymisjännityksen vuoksi voi paljon osaamista ja ideoita jäädä hyödyntämättä ja tärkeitä keskusteluja käymättä niin yksilön kuin työyhteisön näkökulmasta. Esiintymisjännityksen kokemukseen on kuitenkin mahdollista vaikuttaa.
Uudet tilanteet aiheuttavat epävarmuutta
Uudet tilanteet, kohtaamiset uusien ihmisten kanssa ja ennakoimattomuus aiheuttavat epävarmuuden kokemuksia meille jokaiselle. Uusissa tilanteissa aivomme virittyvät tietynlaiseen valmiustilaan, jossa havainnoimme uhkien mahdollisuutta. Tämä on täysin luonnollista, mikä selittyy aivojemme evolutiivisella historialla.
Kaipaamme ja tarvitsemme rutiineja, tuttua ja turvallista, jotta voimme hyödyntää valmiita mielensisäisiä mallejamme toimiessamme. Uusissa tilanteissa ja uusien ihmisten kanssa kohdatessamme joudumme tavallista enemmän jatkuvasti arvioimaan eri vaihtoehtoja toiminnallemme samalla, kun pyrimme ennakoimaan, mitä tulee tapahtumaan. Erityisesti erilaisissa esiintymistilanteissa nämä piirteet yhdistyvät ja saattavat aiheuttaa kokemuksen esiintymisjännityksestä.
Koettu esiintymisjännitys on luonnollista
Esiintyminen ja esillä oleminen aiheuttavat monille erilaisia jännitysoireita. Oireina voivat olla esimerkiksi:
- sydämentykytys
- vatsaoireet
- käsien tai jalkojen tärinä
- hikoilu
- kurkun kuivuminen tai
- niin sanottu black out eli ajatusten katoaminen
Nämä ovat luonnollisia ja normaaleja fysiologisia oireita ja psykologisia reaktioita, jotka aiheutuvat siitä, että kehomme ja mielemme reagoi koettuun uhkaan.
Esiintymistilanteissa ja esillä ollessa uhkan muodostaa kokemus arvioitavana olemisesta ja pelko mahdollisesta kasvojen menettämisestä, ulkopuolelle jäämisestä tai naurunalaiseksi joutumisesta. Nämä koetut uhkat voivat perustua joko aikaisempiin huonoihin kokemuksiin tai erilaisiin pelkoajatuksiin. Meidän perustavanlaatuinen tarpeemme on tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi, eikä tämä tarve ole evoluution aikana kadonnut mihinkään. Siksi näihin ajatuksiin ja tuntemuksiin on tärkeä tutustua ja arvioida niiden todennäköisyyttä eri tilanteissa.
Kuten kirjoitin aikaisemmassa artikkelissa Mitä hyötyä on työelämän esiintymistaidoista?, monesti esiintyminen mielletään yksilösuoritukseksi, jota arvioidaan. Tämä usein lisää kokemusta esiintymisjännityksestä ja luo turhaa painetta esiintyjälle onnistumiseen. Esiintymisjännityksen ja esiintymistaitojen kehittämisen kannalta mielekkäämpää on tarkastella esiintymistä yhteisenä vuorovaikutustilanteena, jossa jokaisella osapuolella on oma vastuunsa vuorovaikutuksen onnistumisesta.
Aikaisemmat kokemukset, harjoittelu ja ajatukset vaikuttavat
Aikaisemmilla kokemuksillamme, harjoittelulla, omilla ajatuksillamme, uskomuksillamme ja tavoillamme tulkita kehon reaktioita on valtavan suuri voima siinä, miten tulkitsemme tilanteita ja pystymme toimimaan erilaisissa tilanteissa.
Useimmiten esiintymisjännityksestä puhuttaessa olisi tarkoituksenmukaista puhua kehon ja mielen vireytymisestä ja tekemistämme tulkinnoista. Aivan samalla tavalla kuin orkesteri valmistautuu esityksen aloittamiseen virittämällä kukin soittaja oman soittimensa ja hakemalla siihen tuntuman myös esiintyjän keho virittyy tulevaan esiintymistilanteeseen. Vireytyminen tai virittäytyminen tunnelmaan ovat luonnollinen osa esiintymistilanteeseen valmistautumista ja se kertoo, että asia ja tilanne koetaan merkitykselliseksi.
Sopivassa määrin vireytyminen palvelee esiintymistä. Liiallisena se saattaa haitata tai jopa estää henkilöä toimimasta haluamallaan tavalla. Tällöin onkin keskeistä, että oppii löytämään itselleen sopivia tapoja rauhoittaa kehoa ja mieltä ja keskittyä. Keskittyminen vuorovaikutukseen ja tärkeäksi koetun asian tai tunnelman välittämiseen muille auttaa kiinnittämään huomion itsen ja omien tuntemusten sijasta yhteiseen hetkeen ja läsnäoloon. Myös rauhallinen syvempi hengitys rauhoittaa kehoa ja mieltä ja auttaa vahvistamaan läsnäoloa.
- Millaisia ajatuksia ja uskomuksia tunnistan ja miten ne vaikuttavat itseeni ja käsityksiini esiintymisestä?
- Miten tulkitsen kehoni ja mieleni reaktioita ja miten osaan rauhoittaa itseäni?
- Millaisia kokemuksia minulla on ja miten paljon olen päässyt harjoittelemaan eri taitoja?
- Millaisen mahdollisuuden annan itselleni kehittymiseen?
Esiintymistaitoja kehittämällä ja vahvuuksia tunnistamalla lisää varmuutta
Esiintymisen taitoja on mahdollista kehittää ja oppia lisää, kuten mitä tahansa taitoja. Turvallinen ja kannustava ilmapiiri rohkaisee uskaltamaan ja kokeilemaan. Siksi on tärkeää miettiä, millaisessa ympäristössä kokee olonsa turvalliseksi ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Toisille on helpompaa esiintyä tutuille ihmisille ja pienelle joukolle. Toisille taas on helpompaa esiintyä isommalle joukolle, jota ei tunne henkilökohtaisesti.
Keskeistä onnistumisen kokemuksen ja kehittymisen kannalta on kokea perustaitojen olevan riittävän hyvin hallussa sen sijaan, että kylmiltään lähtisi kokeilemaan esiintymistä missä tahansa ympäristössä. Samalla tavalla kuin esimerkiksi uimisessa ensin haetaan tuntumaa veteen, harjoitellaan uinnin perusteet ja vasta sitten edetään uimataidon kehittämiseen ja syvään päätyyn, kun pää pysyy pinnalla ja perusteet on hallussa.
Omien vahvuuksien tunnistaminen ja erilaiset itselle sopivat tavat valmistautua esiintymiseen ja esityksen rakentamiseen tai puheenvuoron suunnitteluun auttavat ajatuksia jäsentymään ja antavat varmuutta. Myös omien pelkojen tunnistaminen ja hyväksyminen auttavat esiintymisjännityksen hallinnassa. Kannustava palaute ja itsemyötätunto antavat mahdollisuuden oppia itsestä ja itselle merkityksellisistä asioista enemmän. Tärkeintä kaikista on ajattelun ja taitojen kehittäminen yhdessä ja riittävä määrä harjoitusta yhdessä muiden kanssa, sillä esiintyminen on aina vuorovaikutusta.
Millaisia vahvuuksia sinä tunnistat itsessäsi? Mistä sinä saat varmuutta esiintymistilanteisiin?